Sijoittaminen on yleistynyt viime vuosikymmenen aikana runsaasti ja mm. yleistyneiden nettikeskusteluiden seurauksena moni on lähtenyt tutustumaan tähän paljon puhuttavaan aiheeseen. Rahastosijoittajan on hyvä tietää monestakin asiasta, mutta yksi näistä on rahastojen kulut.
Rahastoihin liittyy useita erilaisia kuluja. Rahaston myynti verotus on tutustumisen arvoinen aihe, sillä se tulee kyseeseen myynnin jälkeen. Tällä sivulla käsittelemme kuitenkin kuluja sijoittamisen aikana.
Rahastoihin sijoittaminen on oma maailmansa, jossa ei voi ennustaa, kuinka mikäkin sijoitus tulee todellisuudessa tuottamaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole uhkapelaaminen, vaikkakin sijoittamisessa on riski sekä tuottoon että tappioon. Kasinot toimivat suoraviivaisemmin eli niillä lopputulos näkyy heti, toisin kuin rahastoon sijoittamisessa, jossa tulos näkyy vasta pidemmän aikavälin jälkeen.
Rahastojen kulut voivat vaikuttaa merkittävästikin siihen, kuinka kannattavaksi tietty sijoitus voi lopulta osoittautua. Tältä sivulta voit lukea yleisimmistä kuluista sekä siitä, miten ne voivat vaikuttaa tuottoon. Saat myös tietoa, miten kustannuksia on mahdollista hallita.
Näitä kuluja rahastoihin liittyy
Rahastojen kulut koostuvat sellaisista maksuista, joilla katetaan mm. rahastojen hallinnointia ja kaupankäyntiä. Kulut voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan, jotka ovat juoksevat kulut ja kertaluontoiset kulut.
Juoksevia kuluja ovat mm. erilaiset hallinnointikulut. Nämä katetaan yleensä ainakin osittain rahaston päivittäisestä arvosta. Hallinnointikuluilla katetaan erilaisia kustannuksia, joita koituu rahaston ylläpidosta ja hallinnoinnista.
Kertaluontoisia kuluja ovat esimerkiksi erilaiset merkintä- ja lunastuspalkkiot. Näitä peritään sijoitusta tehdessä ja vastaavasti rahastosta lunastaessa. Se, peritäänkö näitä kuluja, voi vaihdella paljonkin. Toisinaan kuluja peritään, toisinaan ei.
Hallinnointipalkkiot
Hallinnointipalkkiot ovat rahastojen yleisimpiä kuluja. Ne ovat yleensä jokin prosentuaalinen osuus rahaston varojen määrästä. Palkkio kattaa salkunhoitajien palkkioita sekä hallintokustannuksia. Nämä ovat osa rahastojen päivittäistä hoitoa. Hallintointipalkkiot voivat vaihdella merkittävästikin, riippuen rahaston tyypistä.
Rahastoissa, joita hoidetaan aktiivisesti, tehdään aktiivisesti päätöksiä ostoista ja myynneistä. Tämä lisää osaltaan kustannuksia, joka taas vaikuttaa hallinnointipalkkioiden suuruuteen. Tällaisissa aktiivissa rahastoissa onkin yleensä korkeammat kulut, n. 1-2% vuodessa.
Passiiviset rahastot ja indeksirahastot eivät vaadi niin aktiivista päätöksentekoa, joka taas vaikuttaa hallinnointipalkkioihin pienentävästi. Tällaisissa rahastoissa ne ovat yleensä noin 0,1-0,5% vuodessa.
Merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä kaupankäyntikulut
Merkintäpalkkiolla tarkoitetaan palkkiota, joka peritään sijoittajalta sijoituksen tekohetkellä. Lunastuspalkkio taas peritään sijoituksen lunastuksen yhteydessä. Merkintäpalkkio voi olla esimerkiksi 0,1-1% suuruinen tai enemmän. Se vähentää sijoitukseen menevää alkupääomaa. Lunastuspalkkio peritään silloin, kun sijoitus myydään. On hyvä huomioida, että hyvin monet rahastot eivät peri kertaluonteisia palkkioita. Tällaiset rahastot sopivat erityisesti sijoittajille, jotka toivovat mahdollisimman matalia kuluja.
Kaupankäyntikulut ovat kuluja, jotka syntyvät osakkeiden ja muiden sijoituskohteiden ostoista ja myynneistä. Voidaan ajatella, että kaupankäyntikulut ovat korkeammat sellaisessa rahastoissa, jotka tekevät muita paremmin kauppaa. Nämä kulut vähennetään rahaston tuotoista, joten ne eivät suoraan näy sijoittajalle.
Rahaston kulujen vaikutuksia
Rahastoihin liittyvillä kuluilla on vaikutusta sijoittajan saamaan tuottoon. Ne nimittäin vähennetään rahaston arvoa kasvatettaessa. Jos rahaston tuotto on esimerkiksi 5% ja hallinnointipalkkion suuruus on 1%, sijoittajan nettotuotoksi jää 4%. Tällä on merkittävämpi vaikutus on merkittävämpi pidemmällä aikavälillä.
Sijoittajan onkin syytä vertailla eri rahastojen kuluja ja tehdä päätös itselleen sopivasta kulutasosta. Matalampia kuluja toivoville sijoittajille voisi sopia passiivisesti hallinnoidut indeksirahastot. Sen sijaan aktiivisesti hallinnoidut rahastot voivat olla sopivia sijoittajille, jotka tähtäävät markkinoiden lyömiseen, mikäli salkunhoitaja onnistuu tavoitteessaan.
Sijoittaja voi vaikuttaa kuluihin
Rahaston kuluihin voi vaikuttaa joissain määrin. Sijoittaja itse voi vaikuttaa kuluihin mm. valitsemalla matalan kulun rahaston. Näitä voivat olla esimerkiksi indeksirahastot ja ETF-rahastot.
Sijoittajan on hyvä tarkistaa, paljonko aktiivisesti hallinnoidussa rahastossa syntyy vuosittain kuluja. Muunmuassa suuri salkun kierto on yksi kuluja nostattavista asioista.
Vältä ylimääräisiä merkintä- ja lunastuspalkkioita, sillä on olemassa rahastoja, joissa näitä kertaluontoisia kuluja ei peritä. Tällaiset kulut voivat muodostaa merkittävänkin kuluerän varsinkin silloin, kun aiot tehdä useita nostoja tai sijoituksia.
Pidä yllä pitkäaikaista sijoitusstrategiaa. Tämä on viisasta, sillä lyhyen aikavälin tuottotavoitteet yleensä johtavat huomattavampiin rahastokuluihin. Sen sijaan pitkän aikavälin sijoittaminen voi lieventää kulujen vaikutusta merkittävästi, mikäli sijoituksen arvo ehtii kasvamaan.
