Indeksirahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka seuraavat indeksiä. Nimitys indeksirahasto tulee rahaston toimintaperiaatteesta, eli rahat sijoitetaan vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin. Rahastoon ostetaan siis osakkeita samassa suhteessa kuin ne ovat indeksissä. Tunnetuimpana tapana muodostaa osakeindeksi on markkina-arvopainotteinen indeksi. Tällöin isojen yhtiöiden painoarvo on suurin.
Indeksirahasto ei tee aktiivista kauppaa osakkeilla eikä ota niihin mitään aktiivista kantaa. Indeksirahasto-osakkeiden painot muuttuvat ainoastaan mikäli osakeindeksin rakenne muuttuu. Tilanne tarkistetaan yleensä pari kertaa vuodessa. Indeksirahasto merkitään samalla tavalla kuin perinteinen rahasto eikä sitä ole listattu pörssiin.
Tyypillisesti indeksirahastoissa on todella pienet kulut tai ne voivat olla täysin kuluttomiakin. Koko homman tarkoitus onkin saada mahdollisimman pienillä kuluilla keskimääräinen tuotto riskin ollessa myös keskimääräinen. Passiivinen indeksirahasto on kuluiltaan niin pieni, joten sen keskimääräinen tuotto onkin usein parempi kuin aktiivisissa rahastoissa.
Mitä eroa on indeksirahastoilla ja ETF-rahastoilla?
ETF-rahastot ovat pörssinoteerattuja rahastoja, eli niillä voidaan käydä kauppaa pörssissä. Tässä onkin isoin ero indeksi- ja ETF-rahastojen välillä, sillä indeksirahastoja ei ole listattu pörssiin ja niillä kaupankäynti on siis vähän erilaista. Rahasto-osuuksien osto ja myynti tapahtuukin pääsääntöisesti kerran päivässä suoraan rahastoyhtiöstä tai pankista.
Miksi sijoittaa indeksirahastoihin?
Rahastosijoittaminen kannattaa aina, tosin sijoittajan kokemus ja sijoitusstrategia vaikuttavat siihen, miten suuri osa sijoitussalkusta on sijoitettuna erilaisiin rahastoihin. Indeksirahastot sopivat erinomaisesti pitkäjänteisen sijoittajan salkkuun. Rahastot eivät kuitenkaan ole mikään rikkaaksi yhdessä yössä -keino ja luonnollisesti indeksirahaston tuotto on yksittäisten osakkeiden kauppojen tuottoja pienempi.
Koska hallinnointikulut ovat indeksirahastoissa niin pienet, niin ne ovat todella kustannustehokkaita ja lisäksi tehokkaita myös verotuksellisesta näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Nordnet indeksirahasto on todella edullinen ja siihen pääsee käsiksi jo pikkurahalla.
Passiivinen indeksirahasto on tutkitusti tuotto-osuuksien osalta melko samoilla viivoilla aktiivisten osakerahastojen tuotto-osuuksien kanssa. Koska indeksirahastoissa ei ole aktiivista salkunhoitajaa, hänen tekemät henkilökohtaiset valintansa eivät tuo sijoituksille riskejä. Luonnollisesti kaikkeen sijoittamiseen liittyy aina jonkinnäköinen riski, vaikkakin tässä tapauksessa pieni.
Indeksirahastojen hyviä puolia ovat myös se, että salkun sisältö on todella läpinäkyvä, koska indeksiä seurataan niin orjallisesti. Indeksirahastoihin pääsee sijoittamaan pienellä pääomalla, joten ei tarvita suuria pääomia ennen kuin voi aloittaa sijoittamisen. Myös hajautus on mahdollista ja itse kaupankäynti helppoa.
Nordnet indeksirahastojen hyvät puolet
Nordnet ei veloita kuluja rahastojen osto- tai myyntitapahtumista. Myöskään säilytysmaksuja rahastoilla ei ole. Hallinnointipalkkio rahastoissa on verraten maltillinen. Lisäksi Nordnetin indeksirahastoihin voi tehdä joko kertasijoituksen tai sitten kuukausisäästön. Alkuun pääsee jo 15 eurolla. Sijoituksen voi hajauttaa maailmanlaajuisille osakemarkkinoille jo yhdellä sijoituksella. Yhden panoksen aloituksen tarjoavat myös luotettavat suomalaiset nettikasinot.
Indeksirahastojen heikkoudet
Indeksirahastoihin sijoittaminen ei ehkä sovi ihan kaikille, sillä kyseessä on melko hidas vaurastumistapa. Tämä sijoitustapa sopiikin parhaiten sellaisille sijoittajille, jotka arvostavat enemmän mielenrauhaa kuin nopean toiminnan tuomaa jännitystä. Indeksirahastot seuraavat automaattisesti ja orjallisesti indeksiä, eikä tulos siten ole koskaan parempi kuin indeksi. Aktiivisilla sijoitusrahastoilla, jotka ovat hyvin hallinnoidut, tulos voi olla parempi kuin indeksi, mutta on huomioitava myös että kulutkin ovat tällöin korkeammat.
Indeksirahastojen ongelmana voidaan pitää myös pienempää valinnanvaraa, sillä näitä rahastoja on paljon vähemmän kuin aktiivirahastoja. Tarjolla olevaa indeksirahastovalikoimaa rajaavat myös joidenkin rahastojen minimisijoitusrajoitukset, jotka sulkevat osan rahastoista piensijoittajien saavuttamattomiin. Lisäksi toimeksiannoissa on noin 1-2 vuorokauden viive.
Miten aloittaa indeksirahastoon sijoittaminen?
Mikäli indeksirahastoihin sijoittaminen kiinnostaa, niin kannattaa heti aloittaa eikä jäädä miettimään. Muuten tulee ehkä jäätyä jahkailemaan pitkäksikin aikaa. Indeksirahastoihin sijoittaminen ei ole vaikeaa ja niihin pääsee kiinni jo pienillä sijoituksilla matalalla riskillä.
Ensin tulee tehdä sijoitussuunnitelma ja miettiä millaisella summalla haluaa aloittaa ja mikä on pidemmän tähtäimen suunnitelma. Pitää myös miettiä millaisen summan aikoo sijoittaa joka kuukausi vai aikooko sijoittaa jollakin muulla aikajänteellä?
Tämän jälkeen voikin sitten luoda käyttäjätunnuksen itseä kiinnostavaan rahastosijoittamisen mahdollistavaan palveluun, kuten vaikkapa Nordnet. Sitten vain päättämään, millaisiin rahastoihin haluaa sijoittaa. Kannattaa kiinnittää huomiota rahastojen kuluihin, hintoihin suosioon sekä tuotto-odotukseen.
Nyt voikin sitten jo tehdä kaupat joko isommalla ensisijoituksella, jota alkaa kartuttaa kuukausittaisilla summilla, jolloin korkoa korolle -ilmiö pääsee kunnolla vauhtiin. Vaihtoehtoisesti voi myös aloittaa maltillisemmin pienellä summalla ja kokeilla, miten sijoittaminen käytännössä toimii.
